Sieluton mainos

Nyt on siis vuoden viimeinen päivä - nauttikaamme siitä!!! Kirjoittelen Uuden Vuoden fiiliksistä lisää huomenna, nyt vain tiedotan asian, jota olen jo omassa blogissani hehkuttanut: tuon oman blogini, jonka nimi on nyt Sofilta maailman ääreen, osoite vaihtuu 1.2. Lisätietoja löydät täältä. Aika sieluton teksti tuli, mutta pitää mennä - huomenna syvällisempää tavaraa! =)

Joulu mennyt on... vol. 2

Moij!
Joulusta on NIIIN vaikea päästä yli! Ajatukset vieläkin aattoillassa... Mie oon muuten tänään menossa tallille ja pakko kertoa vähän torstaista, kun olin tallilla. Tallin omistaja lupasi jotta kaikki jotka tulevat tekemään "luovaa työtä" (= lannan luontia) saavat ratsia hoitsullaan. No, mie siellä sitten putsaan karsinoita kaksin kappalein ja sain ratsastaa tunnin. Harmi vain, että ylienerginen hoitohevoseni päättää pukittaa laukannostossa. No, myö mentiin eri ympyrälle jotta kaksi muuta saa laukata rauhassa. Pukittelu sen kun jatkui ja lopulta sitten Rafi päätyikin törmäyskurssille maankamaran kanssa! Myöhemmin kuulin kommenttia jotta "se näytti ihan kuin hevonen ois ollu pystysuorassa persaus ilmassa!", ja tähän pystyin vain toteamaan: "No siltä se kyllä tuntuikin!" Sen jälkeen pukittelu jatkui (uff...) ja lopulta hevonen päätyi liinaan (pitkä naru) laukkaamaan ympyrää. Aika energinen se oli liinajuoksutuksen jälkeenkin kun mie sillä vielä vähän ravailin, joten päätin jättää laukat pois lopputunnista ja tallinomistaja sanoi että se on ehkä ihan hyvä idea. Perjantaina kuulemma sitten irtojuoksutetaan (eli irtojuoksutettiin)... Yks miun kaveri joka on minnuu jotakin 6 vuotta kokeneempi ratsastuksen ja hoitamisen saralla sano jotta kyllä ne oli aika hitonmoisia pukkeja mitä se heppa heitti siinä kun se oli katsomassa (maahan tömähdyksen jälkeen tuli katsomaan ja päätyi soittamaan omistajan paikalle). Ja taas ainoa oikea kommenttini tilanteeseen oli: "No siltä ne kyllä tuntuikin!"

Mutta tämän tragikoomisen kertauksen (joka oli muuten ensimmäinen kerta, kun tipuin oikealta hevoselta, aiemmin olen tippunut 3 kertaa pikkuponeilta eli shettiksiltä... ja huolestuneet sukulaiset kompuutterin ääressä: ei huolta, tipuin pehmeimmälle lihakselleni!) jälkeen siirryn takaisin jouluhypetykseen. Tässä siis vielä pari joulukuvaa lahjoista ja koirista by Rafi, ja sain muuten Sofilta iiiihaaanaaan Ilmasto on Hot -paidan, kuva täällä (omat kuvani ovat niin kökköjä...)

Oh my godness, pukki on fire!!


Lahjan antajan mukaan kuulostan tältä aamuisin...
Ihanan siilimukini toisella puolella lemmikkisiilit (toinen korvallinen)
ihmettelee, onko tuo ääni joku karhu tai traktori... ;D


Näin ihanan iloisen näköisen kalenterin toinen mummoni (ei sukua Sofille)
oli saanut, ja minun oli tietysti pakko kuvata se!!


Joulun ehdottomasti ihanimmat sukat! (Tältäkin kuulemma
näytän aamuisin...)


Ihana, ihanampi, Mr. T!!


Rakastettava, rakastettavampi, Herr R!!! Rafin oma pikku
kultamussukkakullannuppuhauvavauva! <3>

OH NO!!! Pukin pää on palanut!!

Siinäpä oikeastaan olikin kaikki... :)

YOURS,
Rafi

HUOM! Oikeaa Joulupukkia ei vahingoitettu kuvia otettaessa.

...lupaan olla kiltti ain!

Hmmh... joulu on nyt ohi. Surullista. Mutta katse kohti uusia seikkailuja ja Uutta Vuotta, vai mitä? Oletteko muuten tulleet ajatelleeksi, että jo nyt kannattaa olla kilttinä ensi joulua varten? Minä olen. Se, olenko miettinyt toimintaani tuon mukaan, onkin asia erikseen...

Serafiina on jo kastanut minut masokistiksi, mutta silti myönnän käyneeni tänään hiihtämässä. Myönnän myös, että hiihtäminen ei ole ollenkaan niin paha - ainakaan alamäissä. Niissä siirryin suosiolla perinteisen ladulle, mutta aikamoista selviytymistaistelua se oli, kun välillä toisen suksen ura katosi kokonaan. UAAH!!! No, mutta alamäissä en kaatunut... muusta selviytymisestä ei puhuta.

Joulupukki toi kivoja lahjoja(en ole siis vieläkään päässyt joulusta puhumisesta!). Henkilökohtaisia lahjoja sain kameran, Serafiinan tekemän, upean asun(kuvia tuossa alempana olevassa kuvaryppäässä...(olen räpsinyt paaaaaaaaljon kuvia, joten laturilla on ollut käyttöä!)), neljä kipaletta CD-levyjä, Houkutus-kirjan... miksi aina unohdan mainita Serafiinalta myös saamani WWF:än situunahuulirasvan? En saisi, etenkin kun se kuuluu jo nyt akuutteihin esineisiini, joita kiikutan mukanani. Kavereilta tuli jouluherkkuja ja askarteluaakkosia - sekä tähtisadetikkuja! Niillä räiskin Uutena Vuotena. Sain kuulla, että niitä on tarkoitus heitellä puihin palamaasitä on kokeiltava, kun isäpappa hörähti niin huvittuneena: "Ai mitä, kädessäkö sä meinasit sillä huitoan ja olin ällistynyt. Voi kauhistus! Minä vain sytyttäisin pihakoivut tuleen! Argh! Mutta kai ?" No niin meinasin! Mutta jos Uutena Vuotena on lunta ja puut ovat lumen peitossa, uskallan ehkä heittää puuhun. Tai ehkä vain katson kateellisena toisten heittelyä...?
Joka tapauksessa aivan ihania lahjoja. Kiitos, Joulupukki!!!
Yhteisiä lahjoja lautapelejä harrastava perheemme sai Trivial Pursuitin sekä Monopoly Suomen. Saadakseni sisältöä tähän blogitekstiin alla on kuvia sekä niistä että siitä Serafiinalta saamastani asusta, ja mielestäni aika hieno kuva söpöstä mukista, joka oli täynnä karkkeja. Saimme kaikki sellaiset.

Joulu mennyt on...

Moijj!!
Joulufiilistelin blogissani oikein kahteen otteeseen ja laitan vielä tänne pari joulukuvaa, vaikka muuten onkin nyt niin kiire jotten ehdi muuta kauheasti kirjoittelemaan... Tietokoneen seuraava tulija hiillostaa jo!!

Tällainen kuva on joulukorttipussukassamme...


Kynttilä -scenellä otettu kuva joulukuusesta


Jouluteetä tuli, samoin tonttuteetä - naminami!


Kynttilät luovat tunnelmaa - kuva mummolasta


Välkkyvät valot eivät tallentuneet kuvaan, mutta tämä on silti
erityisen jouluinen

Tämän ihanan Rafin pikku kultamussukakaverin myötä hyvää joulunjälkeistä aikaa
ja onnellista uutta vuotta 2009!!

2 U,
Rafi

Kolme yötä jouluun on

Jippii, kun nyt on joululoma!!! (Hmmph, radiossa soitetaan Jäätelökesää... nyt pitäisi renkuttaa joululauluja!)
Minullakin todistus oli hyvä, keskiarvo oli o,27 numeroa parempi, kuin keväällä. Tänään on ihan maanantaiolo - siis ei sellaisen maanantain olo, jona lähdetään kouluun, vaan lomamaanantain olo. Mutta nyt on vasta sunnuntai... ja kohta menen äidin kanssa tekemään piirakoita. Huomenna sitten kammottu joulusiivous - argh!!!
Joulukortit on tietenkin jo postitettu, mutta jouluaattona kiertää kaikenlaisia "Hyvää joulua!" -tekstareita. Ajattelin ainakin muutamille liittää tuollaisiin viesteihin alla näkyvän kuvan.Kuvassa siis oma, ihana kisulimme! Paketti on rekvisiittaa, joten kultamuffinimme sai avata sen kuvausten jälkeen. Siitäpä tulikin hauska video! Kissakulta oli ihanan rentona, rauhallisena ja tottelevaisena, kun kuvia räpsittiin - antoi kohentaa tonttuhatun asentoa ja vaihtaa paketin paikkaa. Kuvia saatiin lähes kymmenen, mutta tämä ja eräs lähikuva ovat selkeästi parhaita!
Huom.! Neiti loikoo minun petaamattomalla sängylläni - nyt kun joulu on jo lähellä suon hänelle sen ilon! Eikä näin talvisin ole vaaraa punkeistakaan... sitä paitsi huomisen joulusiivouksen(tuo sana saa minut voimaan pahoin!) vaihdan luultavasti lakanat.

Ihanaa, kun ulkona on nyt lunta! Ehdin jo pelätä, että ei tule valkoista joulua. Nyt näyttäisi vahvalta siltä, että tulee. Olen nyt nuha-flunssassa, mutta mieli tekisi tarkistamaan, onko hiihtoladut kunnossa. (Älä pyörry, Serafiina!) Luultavasti viimeistään tiistaina pääsen kunnolla ulos. Tänään joudun koko ajan niistämään ja ottamaan lunkisti. Tiedossa ovat siis piirakkatalkoot, ja joudun luultavasti koko ajan niistämään ja pesemään käsiäni tiskiaineella... muuten tänään luen ja neulon äidin lahjan valmiiksi. Tulossa ovat siis sukat, ja ehkä ylijäämälangasta... enpä kerrokaan, mitä, jos äitiliini lukee tätä!

Loma alkkaaa.... :DD

Hejsan!!
Vihdoin ja viimein loma alkaa ja todistuksetkin saatiin! Tokari oli aika lailla... Jättebra!!! Kymppejä tuli kolmisen kipaletta, kaseja kaksi ja loput sitten onkin ysejä. No joo, lyhyet valinnaisaineet arvostellaan hyväksytty-hylätty -periaatteella, joten siitä tuli hyväksytty. Kympit tuli enkusta, ranskasta ja... ÄIKÄSTÄ!!! Mie en ois IKINÄ uskonut!! Se saattoi johtua siitä miun fantasiaineestani... Mie olin toinen niistä kahdesta, jotka teki tarinan eikä vain esitettä, ja sitten äikän ope halusi lukea sen aineen ääneen (siinä meni tommoset puolisen tuntia...) Ja mie sain siitä 10, vaikka siinä oli jonkun verran muotovirheitä... (jäkäjäkä...) Mie olin käyttänyt ahkerasti ilmaisua "kunnes", ja yhtä ahkerasti äidinkielen opettaja oli vetänyt viivoja "-nes"-lopun yli. Kuitenkin tokari oli erittäin hyvä, kasit tuli liikasta (ymmärrettävää... en ole mikään järin urheilullinen, vaikka tanssin ja ratsastan) ja hissasta (EXCUSE-MOI???!!)! Siitä mie olin vähän järkyttynyt! Mie luin siihen kokeeseen enemmän kuin edelliseen ja sain siitä huonomman numeron, kasin. Mutta ei kai todistuksen numero voi yhdestä kokeesta johtua? Ja miten tuntiaktiivisuutta voi nostaa, jos ei tiedä, mistä puhuu?? Tekisi mieleni lähteä kyselemään hissan opelta: "Pistetäänkö Molotoville cocktail? Pistetäänkö Molotoville cocktail?", etenkin kun meillä juuri nyt oli talvisodasta! (Sisäpiirin vitsi... Sorry...)

No mutta jokatapauksessa, siirryn tästä jaarittelusta suoraan Sofin mielistelyyn. Sofi-nuppuseni, milloinkas me taas näemmekään? Otahan yhteyttä kun ehdit! Ja millanenkas tokari tuli? Yltä voit lukea miun tokarista... ja tunteenpurkauksia. Hiih... *vetää henkeä* Mie sain muuten kokea innostuneimman reaktion IKINÄ antamastani lahjasta! Mie annoin kaverille, joka on älytön Death Note-fani (vielä oikeammin L-fani!) pari kangaspalaa vanhassa Pringles -purkissa (ah, miten houkuttelevalta saankaan sen kuulostamaan...) Se purkki vaan oli päällystetty paperilla, jossa oli kolme L:n kuvaa ja L-logo, ja kangaspaloissa oli myös L-kuvia! Kaveri sekos täysin, nauro ja itki ja itki ja nauro, hyppeli ja rutisti (melkein hengiltä) miut... Oikeastaan kokopäivän saldo oli kolme halausta, kaikki kyseiseltä kaverilta. Ja kangaspaloja hän ei edes uskaltanut katsoa, kun pelkäs jonkun soittavan valkotakkiset miehet paikalle sen siliän tien... Mie annoin toiselle kaverille Miyavi -kangaskuvia. Tähän liittyy taustastoorina se, että kaverilla oli laukussa paperinen Miyavin kuva, mutta se kastui ja kaveri joutui heittämään sen pois... Ja kaveri vihas sen laukun omaa kuvaa. Nyt sitten kaveri oli ihan innoissaan avattuaan lahjan, kun on älytön Miyavi-fani! Jotta jes, kaksi lahjaa ainakin onnistui!! Kolmas kaveri ei ole vielä avannut lahjaansa (ei ainakaan tunnustanut...) ja serkkukulta ei ole vielä edes saanut lahjaansa! :D (Saa nähdä, saatko edes mitään...) :DD

Ja tänään mie sain itsekin lisää paketteja... Hihiii-hiii-hii-hii! =DD (<- owattu siulle, Sofi... <3)

Yours truly,

Rafi

Ja hän lysähti tietokonetuolille...

Bonsoir! Se on Rafi tässä kun naputtelee. Olen aikalailla PUHKI, mutta ei se mitään, koska ei tämä blogiviestin naputtelu ole niin kovin rasittavaa... Etenkin kuin kuvat on yleensä Sofilla, ja Sofi niitä on nytkin lisäillyt...
On siis sunnuntai-ilta! Sunnuntaisin olen tallilla n. 3-4,5 tuntia (tänään puol neljästä vartin yli seitsemään...) Työtehtäviini kuuluu hevosten hakemista tarhasta (kesällä laitumelta), puoltuntilaistne taluttelu, hevosten satulointi ja suitsiminen sekä harjailu, luomen laittaminen ja muut pikkuhommat, silloin tällöin varusteiden pesua, luovaa työtä (= lannan luontia) sekä toisinaan myös pillastuneen hevosen riimunnarun toisessa päässä roikkumista... Tänään kuitenkin luovaa työtä oli kaksin mitoin, kun kuumeinen omistaja pyysi putsaamaan toisenkin karsinan... mutta ensi viikon torstaina ei lainkaan lannanluontia!!! Jes!!
Kuitenkin säkitettyäni heinää, kanneltuani vettä, siivottuani kaksi karsinaa ja varusteltuani hevosia huomaan yleensä kotona olevani sangen uupunut. No, yleensä tämä ei ole ongelma - mutta tänään, kun 4-vuotias serkkuni (ei sukua Sofille) odotti kotona täynnä energiaa, teki mieleni lukittautua huoneeseeni! Pirteä serkkutyttö kysyi minua leikkimään, ennen kuin ehdin edes ottaa ulkovaatteita pois... ja kysymyksiä riitti (esim. "Miks' siulla on tallitakki?" "Miks siulla on tallihousut?" "Mennäänkö leikkimään??")... Ympf. Sain kuitenkin sullottua kitaani kinkkujuustorullan, lasin/kaksi maitoa, pari piparia ja kupin kahvia ennen kuin serkkukultani henkisesti kiskoi minut mukaan leikkeihin. Oih, miten ihanatkin ihmiset ovat joskus rasittavia... Siksi tuo christiemäinen otsikointi.

Kuitenkin takaisin tuohon vierailuun... Minullahan on siis toinenkin blogi, Kahvia kahdelle, johon joka aamu päivitän joulukalenteria (Go'n'check it!). Lauantai-aamuna olin jo tekemässä luukkua eräästä toisesta aiheesta, kun tarkkasilmäinen serkkuni huomasi (adjektiivi "tarkkasilmäinen" ei kyllä liity mitenkään tähän älynväläykseen...) että nythän on Lucian päivä! Niinpä teinkin luukun Luciasta, ja siitä toisesta mystisestä aiheesta saatte kuulla vasta 21. päivä joulukuuta, kun aihe on ajankohtainen... ;)
Ruokakokeilun haittapuolet: ne pavut, ne pavut... Ei niiden maussa vikaa ollut, mutta sivuvaikutukset ovat mielenkiintoisen (hajuiset...)
Ruokakokeilun hyvät puolet: maukasta, hyvää, mausteista, naminamia! Ja se oli vegetaristien maustemix, ja siinä oli lihan sijasta soijarouhetta. Epäilisin, että tummaa, mutta saattoi se olla vaaleaakin... Meillä on tummaa. Ehkä ensikerralla teemme vegetaristiruokaa..?
Mie olin IHAN TÄYNNÄ kahden tortillan jälkeen! Chilimaissilastuja, joita varasin jälkkäriherkkusipsiksi, jäi aika paljon... Serkku 4v. (myöhemmin nimellä Cutie) pyysi jotta saisiko maistaa, epäilin maistuisiko ne oikeasti Cutielle mutta myönnyin lopulta antamaan maistiaisen. Hän pyysi lisää. No, mie annoin toisen kolmasosan ja ajattelin, että vielä yhden kolmasosan voin antaa. Ja Cutie pyysi todella söpösti (yllättäen): "Voisinko mie saaha vielä yhen niin sitten en pyyä ennää?" Ja mie sanoin: "No mie muistan tuon!" ja annoin hymyhuulin viimeisen kolmasosan. Cutiekin oli tyytyväinen!

Mie olin ihan JÄRKYTTYNYT ettei Cutie tiennyt satua Kultakutrista ja kolmesta karhusta!! No mie luin sen, jonka jälkeen Cutie tahtoi putkeen kuulla myös satukirjan seuraavat pari satua: ne sattuivat olemaan Saapasjalkakissa sekä Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Ja Sofiseni, sinä olet maanmainio lasten kanssa!! :D Minulta meinaa välillä mennä hermot pienten kanssa ("Ei sitä!" "Älä ota sitä!" "Voi ei, mitä sinä NYT teet???"), mutta sie oot ihan tyynenä: "Cutie, pistäisitkö sen pois?", "Cutie, ethän ota sitä?", "Voi, mitäs sie nyt teet, Cutie?" Tuo on lahja! Tosin tiedetään, olen muutenkin tosi seesteinen...

Ja ei da Dog pahaa tarkoittanut! Pieni oli ihan hyväntahtoinen... Liitän alle pahoittelevan kuvan, se on lähinnä sinulle omistettu, Sofi!

No joo kaikki on taas loogisesti järjesteltynä ja aikajanassa ja blablabla, mutta minnuu väsyttää enkä jaksa tarkemmin ajatella asiaa. Yritän tänään vielä lähettää siulle sen kuvan, Sofi... Ja tuo profiilikuva on tosi hyvä! (= hyväksytty...)

Hyvää joulua siullekin Sofi, ja tottakai kaikille lukijoille!!
Teidän väsynyt sylikoiranne

Serafiina (also known as "Rafi")

Heissuli vei - kuten Superhessu sanoisi!

Olen tänään kotiutunut Serafiinan luota, jossa vietin viikonlopun. Luonnollisesti reissu oli mukava, kuten aina! Hulvatonta menoa riitti, ensimmäisenä iltana mm. Enkeli- ja Tonttu-karkkien kanssa. Järjestettyä tuli jopa "roskien siunaustilaisuus", kuten Rafi(eli Serafiina) sanoi. Yritin ottaa kuvaa suklaan käärepapereista, mutta Rafi hyökkäsi peittelemään niitä. Ensimmäisenä iltana kävi harvinaisesti: Rafi oli jo puoliunessa, kun minä vielä selostin jotain tärkeää(ideoin tätä blogia...) Se on NIIN epätavallista, että ei voi olla. Ja koskapa Rafi "tykkäsi asua jääkaapissa", kuten joku asian muotoili, eli Serafiinan huoneessa oli melko kylmä, oli minulla kaksi peittoa, joista toinen oli ihanasti lämmitetty takan päällä. Aww, ei haitannut yhtään, ettei minua väsyttänyt - olisin saattanut vaikka viikon vain maata siinä ihanan lämpimien vällyjen alla...
Toisena päivänä teimme tortilloja Rafin perheelle ja luonnollisesti itsellemme. Listalla oli mausteista jauhelihaa, jotain epäilyttävää mausteseosta(en ole varma, mitä - Rafi puhui soijasta), kastikkeita, chilipapuja ym. Ohessa kuvia kattauksestamme. Ruoka kelpasi hyvin, kukaan ei saanut ruokamyrkytystä tai muuta. Mutta lopulta minä ja Rafi olimme ainoat, jotka santsasivat... miksiköhän?
Sinä iltana asiat olivat taas tolallaan: Serafiina tuijotti vielä pientä telkkariaan, kun minä jo tuhisin. Aamulla sain kuulla, että Rafi oli päästänyt koiransa huoneeseen ilmeisesti jo nukahdettuani, koska en muista kohtausta, ja koira oli rynnännyt nuolemaan kasvojani! Olin kuulemma veltosti huitonut tuota suloista luontokappaletta pois ja Rafi oli luullut minun olevat hereillä. Mutta minä en ollut - en ainakaan muista olleeni! =D

Tänään aamulla paikalle pelmahti Rafin 4-vuotias serkku(ei sukua minulle), joten vilskettä riitti. Käytiin ulkona, oltiin konttaushippaa sisällä... polvet olivat ihan puhki! Olin juuri nousemassa ruokapöydästä, kun noutaja saapui. Reissu taisi olla sinänsä harvinainen, etten unohtanut mitään... =P

Hyvää joulua Serafiina ja lukijat!!!

Aurinkoisin terveisin,

Sofi <3

OMG!!! Vesi on loppunut!!!

Hejsan! (Jos ihmettelette otsikkoa, se oli Serafiinan ensimmäinen huudahdus otsikkoa mietittäessä...)

SOFI:
Täällä siis Sofi, sushikaksikon nuorempi osapuoli... =D (<- lempihymiöni...) Eli tämä on siis meidän uusi blogimme, josta lisää alla. Minulla on myös henkilökohtainen blogi, Tarinatytön tarinoita. Kurkkaa sinne täältä! Kuten sanottu, olen nuorempi, ja sen kyllä huomaa! Ja vaikka asunkin lähempänä cityä, niin en välillä tajua mitään, ku Serafiina selostaa jostain uutuuksista... =P

SERAFIINA:
Heips eli nyt täällä naputtelee Serafiina, joka-kylän-tietokonenörtti... ^^ (<- tuo taas on MINUN lempihymiöni!) Ja jos henk.koht. blogini kiinnostaa (ja totta kai se kiinnostaa!) niin kannattaa käydä joulukuun aikana täällä, sillä blogissani Kahvia kahdelle on joulukalenteri aattoon asti! Lisäksi kannattaa tottakai käydä kotisivuillani Garfield Fans (lyhennettynä GF), olit Karvisen fani tai et! Joo sen verran korjailen Sofin tekstiä, jotta eihän tuota ikäeroa nyt NIIN paljoa ole, eikä se todellakaan näy NIIN selvästi. Ja semmoinen lisäjuttu vielä, että mopokorttia odottelen innolla... enää alle puoli vuotta!!! :D

Me siis kirjoittelemme yhteisistä kommelluksistamme enemmän tai vähemmän vuoron perään. Lemmikeistämmekin saatatte kuulla (Sofilla kissa ja Serafiinalla kaksi koiraa), unohtamatta kokkauskokeiluja (nimikin viittaa epäonnistuneeseen sushikokeiluun...)
Joten näkyilläänpä piakkoin!

- Sofi ja Serafiina